Töllötin tv:stä modernin rikoksen ratkaisijatiimin vaikeuksia, narsisti tappaja haki hakkerin keinoilla uhreja mistäs muualta kuin nettipalstoilta. Riensin siivoamaan kuvia naamakirjasta ja deittisivustolta, joskin niitä on jo voinut joutua levitykseen. Asunnon pihasta varon julkaisemasta tietoa erityisesti.

Samalla vakavoiduin ja toistin aamullisen rukouksen(ääneen): tarvitsen asuinkumppanin! Olen iloinen paettuani häkävaaraa ja ties mitä maaseudun idyllissä uhkaavaa miehen kanssa yhdessä vuokraamastamme talosta. Yhtä suojaton olin siellä, kaverin nukkuessa tulpat korvissa umpiunta puolet vuorokaudesta, lukitun oman ovensa takana. Oli sekin parisuhde!

Jumala ei todennäköisesti anna ainakaan taloudellista menestystä, jos minun ei pidä kykenemän matkustaa em. miehelään. Elän täällä uusiosinkkuna "kädestä suuhun", huomenna taistelen sosiaalietuuksista tiedostaen huono-osaisuuteni. Vaikka olenkin tehnyt esiintymistaitoa ja ulkonäköä vaativia keikkahommia kuukauden ajan neljä päivää viikossa! Vuokran toivonkin voivani maksaa aamulla kun tilini tarkistan. Asun kahdelle tarkoitetussa huoneistossa... maksaen tulevan puolisoni osan kuukausivuokraa omani lisäksi. Väärä motiivi haikailla seuraa, vai? Ei, käytännöllistä monella tavalla: olen jatkanut itselleni juttelemista...